Dietinpäivän Kriisi ja Kansallismielinen Liike: Carl Schmittin Vaikutus Saksan Historiaan

blog 2024-12-23 0Browse 0
 Dietinpäivän Kriisi ja Kansallismielinen Liike: Carl Schmittin Vaikutus Saksan Historiaan

Carl Schmitt (1888–1985) oli saksalaisprofessori, jonka ajattelu tavallaan “jäätyi” ajankohtaan, jolloin hän kirjoitti. Hänen teorioistaan tuli varsin kiistanalaisia ja hänen poliittiset kannattamiensa ideoiden uskottavuus on kyseenalaistettu. Siitä huolimatta, Schmittin vaikutus saksalaiseen historiaan on merkittävä ja hänet tunnistakin “johdonmukaisuuden ajattelijana” sekä “juridisen positivismin mestarina”.

Schmitt oli ensimmäinen, joka nosti esiin “lainsäädäntötekijän” (Gesetzgeber) käsitteen. Hänen mukaansa laki ei syntynyt abstraktista oikeudenmukaisuudesta, vaan poliittisesta päätöksenteosta ja voimasta.

Schmittin ajattelua leimasi vahva kansallismielisyys ja hän oli kiinnostunut “kansojen sielun” (Volkgeist) mystiikasta. Hän uskoi, että valtio on luonteeltaan “yksikkö”, jonka tehtävänä on puolustaa kansan etuja muita “kansan vihollisia” vastaan.

Schmittin ajattelun vaikutukset näkyvät selvästi Saksan historiassa. Hänen teorian “poikkeustilasta” (Ausnahmezustand) käytti Adolf Hitler legitiimoimaan diktatuurinsa perustamisen. Schmittin mukaan poikkeusoloissa johtaja voi ohittaa tavallisen oikeuden ja hallita maata oman harkintansa mukaan.

Schmitt kirjoitti paljon kansallisista kysymyksistä, erityisesti Saksan asemasta Euroopassa. Hän kannatti vahvaa saksalaista valtiota ja uskoi, että Saksa oli eurooppalaisen sivistyksen perustajia.

Schmittin ajatukset olivat monille tuolloin houkuttelevia ja hänet tunnustettiin merkittävänä filosofina ja juristista. Toisaalta hänestä tuli myös kiistanalainen hahmo, varsinkin 1930-luvulla, jolloin Saksassa nousi natsivalta.

Schmittin suhde natsismiin on monimutkainen ja kiistanalainen. Hän oli varmasti ihastunut natsien voimakkuuteen ja kansallismielisyyteen, mutta hän ei koskaan liittynyt puolueeseen virallisesti. On myös arveltu, että hän ehkä pelkäsi natsien radikaalisuutta.

Schmittin ajatukset olivat kuitenkin vahvasti läsnä natsistien ideologiassa. Esimerkiksi “poikkeustilan” teoriasta tuli keskeinen osa Hitlerin diktatuuriin perustuvaa valtiotodellisuutta.

Schmittin poliittiset näkemykset olivat radikaaleja ja monille ristiriitaisia. Hän uskoi vahvasti kansalliseen yksikköön, joka oli oikeutettu puolustamaan itseään “vihollisia” vastaan.

Schmitt kuoli vuonna 1985 ollessaan 97-vuotias. Hänen ajattelunsa on edelleen merkittävä osa saksalaista filosofian ja poliittisen historian keskustelua.

Dietin Päivän Kriisi ja Sen Vaikutukset

Vuoden 1932 Dietin päivän kriisi (Reichstagsbrand) oli tärkeä käännekohta Saksan historiassa.

  • Se tapahtui 27. helmikuuta 1932, kun valtakunnan parlamenttitalo (Reichstag) paloi Berliinissä.
  • Natsipuolue syytti kommunisteja tuhopoltosta ja käytti sitä tekosyynä natsien autoritaariseen nousuun.

Tapahtumalla oli syvällisiä vaikutuksia saksalaiseen yhteiskuntaan:

Vaikutus Selitys
Natsipuolue vahvistui Natsipuolue sai hyvän tilaisuuden demonisoida vastustajansa ja esittää itsensä kansan suojelijana.
Demokratian heikkeneminen Kriisin seurauksena Saksassa menetettiin luottamusta demokratiaan.

Schmitt analysoi Dietin päivän kriisiä “poikkeustilan” teorian kontekstissa. Hän väitti, että poikkeusoloissa johtajalla on oikeus kiertää tavallisia lakeja ja säätää asetuksila vahvistamaan valtiota.

Tästä näkökulmasta Dietin päivän kriisi toimi oikeutukseksi natsien diktatuurille. Hitler käytti Schmittin teoriaa perustellakseen diktaattorinvaltaaan.

Schmitt itse ei koskaan tunnustanut avoimesti kannattavansa natsi-ideologiaa, mutta ajattelunsa vaikutukset olivat silti merkittäviä natsistien noustessa valtaan. Hänen “poikkeustilan” teoriansa oli yksi avainasema, jolla Hitler oikeutti autoritaarisen hallintonsa ja poikkeusolojen kiertämisen tavallisista lakeista ja oikeusjärjestelmästä.

Schmittin poliittiset näkemykset ja ajattelunsa vaikutukset Saksan historiaan ovat edelleen monimutkaisia ja kiistanalaisia.

Carl Schmittin Jäätynyt Ajattelu?

Vaikka Schmitt oli merkittävä juristi ja filosofi, hänen ajatuksensa eivät ole vapaalta kritiikiltä.

Schmittin ajattelussa oli vahvoja autoritaarisen valtiomuodon piirteitä. Hänen korostus “kansallisen sielun” mystiikasta ja “johtajan” absoluuttisesta vallan perustamisesta herättivät kysymyksiä hänen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvasta suhtautumisestaan.

Schmittin ajatukset ovat edelleen merkittäviä ja ne kannattavat pohtivaa analyysia.

  • On tärkeää ymmärtää, että Schmittin ajattelu syntyi historiallisen kontekstin mukaisesti, jolloin Euroopassa vallitsivat epävarmuus ja poliittiset ääriliikkeet.
  • Schmittin ajatukset eivät ole suoraan sovellettavissa nykypäivän demokratiaseen.

Schmittin historiasta ja hänen ajatteluistaan on edelleen paljon oppimisen varaa. Hänen teoriansa “poikkeustilasta” ovat varoitusmerkki siitä, että autoritaarisilla valtiomuodoilla on taipumus kiertää tavallisia lakeja ja oikeusjärjestelmää.

Schmittin ajattelu osoittaa myös, kuinka tärkeä on jatkuva kritiikki ja analyysi poliittisista ideoista, varsinkin niistä jotka perustavat johtajuutta kansalliseen mystiikkaan tai “johtajalla” olevaan absoluuttiseen valtaan.

TAGS